PÄIVITETTY KRISTITTY
ja seurakunta
Monopoli (kreik. monopolio: [monos] = 'yksin' + [polein] = 'myydä') on taloustieteessä tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopolille ominaista on siten kilpailun puuttuminen ja usein tästä johtuva epäluonnollisen korkea hintataso sekä täydelliseen kilpailuun verrattuna liian vähäinen tuotannon määrä. (lähde: Wikipedia)
Suomalaiseen ajatteluumme ja kulttuuriimme on pitkään kuulunut monopoli-ajattelu. Joissakin tapauksissa se on ollut hyvä asia koska se on varjellut ihmisiä monelta vahingolliselta asialta. Tästä yksi esimerkki on vaikkapa valtion omistaman Alkon yksinoikeus väkevien myyntiin. Vastaavasti jos halutaan edistää ja parantaa työn tekemistä ja sen laatua niin monopoli-asema mitä todennäköisimmin estää asioiden monipuolisen käsittelyn ja kehittämisen. Esimerkiksi muutama vuosisata sitten useimmat ammattikunnat pitivät itsepintaisesti kiinni säätyjärjestyksestä, jonka yhtenä tarkoituksena oli suojella eri ammattien yksinoikeuksia ja pitää kaupankäynti tiettyjen intressiryhmien käsissä. Ammattikunnan ”lisenssiä” oli ulkopuolisen hyvin vaikea hankkia ja sitä kontrolloitiin tiukasti. Monopoli esti kilpailutilanteiden syntymisen ja samalla valitettavasti myös useiden eri töiden tai ihmisten elinolosuhteiden paranemisen. Monopoli-ajattelu on tuttua myös vanhassa Eurooppalaisessa kristikuntakäsityksessä (Christendom). Vaikka asiaa ei useinkaan tuoda esille niin kristikunta-ajatus kehittyi yhtä aikaa Rooman keisari- ja paavius- johtajuustapojen yhdistyessä. Monopoliasemaan nostetun ”äitikirkon” ajateltiin hoitavan koko kristikunnan edustamisen suhteessa Jumalaan ja ihmisryhmiin. Tämä ei koske kuitenkaan vain katolilaista kirkkoa vaan on vaikuttanut myös esim. luterilaiseen kirkkokäsitykseen. Samaa monopolia pelataan vieläkin! Kristikunta-aatteen takana vaikuttaa myös Vanhan liiton aikainen juutalaisille annettu tehtävä olla koko kansana Jumalan todistaja ja Jumalan ilmoitusten esilläpitäjä. Juutalaisilla oli ikään kuin monopoliasema Jumalan edustajina. Niinpä ei ole ihme, että kun paavius ja keisarin johtajamalli yhdistyivät niin tällainen Jumalan valtio (valtakunta) ajatus sai siitä lisäpontta myös kristikunta-aatteelle. SEURAKUNNAN TEESIT KIRKON OVEEN Ensivuonna (2017) juhlistamme uskonpuhdistuksen 500 juhlaa. Vuonna 1517 tapahtui yksi merkittävimpiä historiaamme mullistavia tapahtumia kun Martti Luther naulasi Wittenbergin kirkon oviin 95 teesiään. Pelastuminen yksin armosta palautettiin suurten uhrausten kera takaisin ihmisten tietoisuuteen ja siitä alkoi uusi aikakausi niin Euroopassa kuin myöhemmin muualla maailmassa. Raamatun kääntäminen kansankielelle vauhditti uudistuksia ja ’yksin armosta’ pelastustietoisuutta. Euroopassa Raamatusta oli ollut käytössä latinankielinen versio jo yli tuhat vuotta. Tavallinen kansa oli tietämätön Raamatun totuuksista kunnes Jumalan sana käännettiin suurin uhrauksin kansankielille. Tästä alkoi uusi aikakausi Euroopassa ja myöhemmin muualla. Raamatunkäännösten tarkkuuteen vaikuttivat myös idän kirkon teologit, jotka pakenivat islamilaisten vainoja. He toivat Eurooppaan Raamatun alkukielien tuntemista; heprea, aramea ja kreikka. Näin Eurooppa sai Raamatut kansankielille suoraan alkukielistä. Tästä syystä useat latinankielisen Raamatun virheelliset ja vanhentuneet käännökset saatiin viimein korjattua. Yksi merkittävistä korjauksista koski käännöstä: ’TEHDÄ PARANNUS’. Latinankielisessä käännöksessä sana käännettiin koskemaan katumusharjoituksia ja näin johdettiin ihmiset etsimään pelastusta omilla teoillaan. Erasmus käänsi parannuksen sanoilla ’olla katuvainen’. Tämä oli yksi ratkaisevia Raamatun alkutekstien mukaisia korjauksia, joka auttoi ison joukon ymmärtämään pelastumisen yksin armosta ei ihmisteoista tai ansioista. Aneet, Jumalan lahjomisyritykset ja katumusharjoitukset jäivät taka-alalle. Tällä oli suuri merkitys ihmisten vapautumiseen turhien uskonnollisten taakkojen alta sekä kirkkoruhtinaiden valtapeleistä. Sillä kun tavallinen kansa ymmärsi Raamatun tekstejä, niin yhä suurempi joukko tuli vapautetuksi uskonnon (ihmisen omat teot) ja paavijohtajuuden vallasta. Tokko Erasmuskaan ymmärsi kuinka suuren palveluksen hän oli tehnyt Jumalan seurakunnalle. Kun Raamatun totuuksia ymmärretään ja laitetaan käytäntöön niin se vapauttaa ihmisiä aivan uudenlaiseen elämiseen ja palvelemiseen. Aika, varat ja energia laitetaan tällöin oikeisiin asioihin. No, innostuin kertomaan hiukan ohi aiheeni, mutta halusin osoittaa tällä sen, että ei ole yhdentekevää miten ymmärrämme Raamatun totuuksia, oikeaa Uuden liiton johtajuutta ja Raamatun arvovaltaa ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Olisikohan meidänkin jo aika tarkistaa onko meillä jäänyt jotain tärkeää ymmärtämättä? Olisikohan aika koputella seurakunnan rakenteen teesit kirkkojemme oviin? Väitän, että yksi tärkeimmistä pimentoon jääneistä asioista on seurakunnan oikeat ja toimivat rakenteet ja seurakunnan johtaminen. Ymmärtämättömyyttä seurakunnan olemuksesta ei varmastikaan voi verrata uskonpuhdistuksen aikaiseen eksymykseen, mutta väitän, että tämä on yksi hyvin tärkeistä kysymyksistä jos haluamme nähdä evankeliumikeskeisten yhteisöjen kasvamisen ja laajentumisen maassamme. Valitettavasti seurakuntarakenteet eivät juurikaan muuttuneet uskonpuhdistuksessa (osa uskonpuhdistajista muutti kyllä joitakin rakenteita, mutta Suomeen nämä muutokset eivät yltäneet). Rakenteet ja järjestäytyminen Uuden liiton mukaan ovat tärkeitä asioita koska ne ohjaavat myös yhteisön johtamistapaa ja työskentelyä. Jokainen kirkkokunta, seurakunta ja yhteisö määrittelevät (tietoisesti tai tietämättään) rakenteiden ja arvojensa kautta millaisilla kriteereillä esim. vastuunkantajia koulutetaan, valitaan ja millaisia tehtäviä heidän kuuluu hoitaa. Jos tutkit kirkkohistoriaamme niin voit havaita, että monopoliajattelu on ollut käytäntö myös kirkollisissa piireissä. Suomi kääntyi luterilaisuuteen kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1527. Alkosta sai viinat, leipurilta leivän ja kirkko hoiti yksinoikeudella tuonpuoleiset asiat. Monopoliasema oli ikään kuin annettu (default) ja sitä ei juurikaan kyseenalaistettu. Joitakin villejä herätyksiä nousi kyllä maassamme, mutta ne eivät muuttaneet juurikaan seurakuntajärjestystä. Niinpä valtion ja kirkon liitto oli luonnollinen jatkumo ja vaikuttaa vielä tänäänkin seurakuntakäsityksiin ja sen rakenteisiin. Sanottakoon tässä kohtaa se, että yleensä ottaen luterilaisuuteen kääntyminen oli iso siunaus kansallemme ja se antoi mahdollisuuden mm. Raamatun saamiseksi kansan kielelle. Näin Raamattu tuli kansankielelle hyvin aikaisessa vaiheessa (kun vertaamme muita paljon suurempia ihmisryhmiä. Ensimmäisen Raamatun ilmestyessä 1548 Suomessa oli n. 300 000 asukasta). Arviointini ei siis kohdistu mihinkään yhteen kirkkountaan vaan haluan osoittaa, että seurakuntamallit ovat tärkeä ja yksi ratkaiseva asia jos haluamme rakentaa Uuden liiton seurakuntia ja sitä kautta kasvattaa terveitä kristittyjä. Jumala on antanut peruspilarit miten seurakuntia tulee rakennetaan ja meidän on syytä tarkistaa olemmeko pykänneet omia lisäsiipiä Jumalan suunnitelmiin. Tulossa: Kenellä on yksinoikeus seurakuntaan?
0 Comments
Leave a Reply. |
Juhani aholaTavis mies, joka on ihastunut Jumalan hyviin suunnitelmiin ja Hänen hyvään tahtoonsa. Archives
August 2023
Categories |