JOONA - LUNASTUKSEN HISTORIA

[email protected]
Joonan kirja on Raamatun kummallisimmista tarinoista. Todellinen ongelma ei ole kirjassa mainitut erikoiset tapahtumat vaan sanoma Jumalan armosta: Jumalan pelastussanoma on tarkoitettu julistettavaksi kaikille kansoille!
Kaikista vaikein tapaus on profeetta itse. Kaikki muut ”eikkarit”, niin merimiehet kuin niiniveläiset kääntyvät Jumalan puoleen. Jopa eläin- ja kasvikunta tottelevat Jumalaa, mutta profeetalle se on vaikeaa. Joona välttelee Jumalan kutsua viedä sanoma pakanain keskelle. 
Mitä Jumala haluaa meille sanoa tämän erikoisen kertomuksen kautta? Tärkein asia johon meidän tulisi kiinnittää huomio on se mitä tämä kirja kertoo Jumalasta?
Kirja paljastetaan Jumalan pelastussuunnitelman, joka on tarkoitettu julistettavaksi kaikille kansoille. Aivan alusta asti Jumala valitsi ihmisiä elämään hänen todistajinaan. Joona edustaa Israelia, joka ei täyttänyt Jumalan Aabrahamille annettua kutsua elää siunauksena muille kansoille. Tästä syystä he saivat maistaa Jumalan ohjaavaa kuritusta, jotta pelastussanoma menisi eteenpäin. Jumalan pelastussuunnitelman, joka ei koske vain pientä Israelin kansaa, vaan kaikkia kansoja. Siunaus ja ”lopullinen ratkaisu” lankeemuksen ongelmaan oli vielä edessä, mutta näiden tapahtumien kautta Jumala osoitti rakkautensa langenneita ihmisiä ja kansoja kohtaan, jopa Israelin vihollisten tuli kuulla Jumalan pelastava sanoma. 
Kirjan päähenkilö on Jumala ja tottelematon profeetta, joka täyttää vastahakoisesti Jumalan antaman kutsun todistaa Jumalan armosta. Pääviesti on Jumalan myötätunto langenneita ihmisiä kohtaan. Kaikki ihmiset ovat tuomion alla, mutta pelastus tulee niille, jotka kääntyvät Jumalan puoleen. Avainsana on ”Pelastus kuuluu Herralle” (2:10).
Yksi kirjan pääaiheista liittyy siis Abrahamin siunaukseen. Aabrahamin kautta Jumala lupasi siunata kaikkia kansoja (1.Moos.12). Jumala antoi tämän tehtävän hänen kuvansa kantajille. Ensin Aadamille ja Eevalle, joiden tuli täyttää maa Jumalan kuvilla. Abrahamin liitto tarkensi Jumalan suunnitelmaa, joka koskisi kaikkia kansoja. Jumalan kuvan kantajat ovat siis luomisesta lähtien kutsuttu olemaan siunaukseksi kaikille kansoille. Valitettavasti Israel lankesi tässä tehtävässä, ja profeetta Joona osoittaa tätä samaa tottelemattomuutta. 
Huolimatta Joonan sanoman menestyksestä, ei kuitenkaan riittänyt että ihmiset kääntyivät, vaan Jumalan tahto on että uskovat muuttuvat Jumalan luonteen kaltaisuuteen (2 Kor.3:18; 1 Joh 3:1-2). Joona ei ollut vielä ”valmis” ja hänellä oli vielä paljon opittavaa Jumalan armosta. Apostoli Paavali tiivistää tämän kauniisti sanoen: ”kunnes Kristus on saanut muotoa sinussa.” (Gal.4: 19). 
Joonan ongelma oli nationalismi tai heimo-ylpeys, jopa itsekeskeisyys ja itsesääli. Tarina saa lukijat tunnistamaan itsensä Joonan eri vaiheissa. Jumala kutsuu kääntymään pois säälimästä itseään kohti suurempaa sääliä: "Jumalan rakkautta ja huolenpitoa koko ihmiskuntaa kohtaan".
MILLAINEN JUMALA?Kirja paljastaa kolme ihmisryhmää ja heidän näkemyksiään Jumalasta. Pakanoille Jumala on tuntematon. Merimiesten ja niiniveläisten epätoivo paljastaa heidän epäjumalansa. Jokainen ihminen palvoo lopulta jotakin. Kolmas ryhmä edustaa Jumalan omaa kansaa, Israelia. Profeetta Joona on Jumalan lähettiläs, mutta hänen näkemyksensä Jumalasta on puutteellinen, vaikka hän on saanut poikkeuksellinen ilmoituksen suoraan Jumalalta. Hän kyllä tietää, että vain Jumala voi pelastaa, mutta Joona ei välitä pakanoista. Joonalla on puuttuu rakkaus ”muita” (so. erilaisia kuin me) ihmisiä kohtaan. Tästä huolimatta ’pahikset’ Niinivessä kääntyvät Jumalan puoleen kuultuaan vain lyhyen viestin. Pakanat olivat valmiita kuulemaan uutiset. Ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää Jumalan armoa. Se ei ole ns. yleistä tietoa ja se sotii vastoin ihmisten luonnollisia viisautta vastaan. Sanoma Jumalan armosta tulee täydellisestä paikasta langenneen maailman keskelle. 
Tärkein Raamatun kirjan lainaus löytyy on 2.Moos. 34 luvusta, kun Joona rukoilee Jumalaa: ”Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja täynnä armoa ja totuutta...”
Joona valittaa, että hänen matkansa on turha, koska Jumala on joka tapauksessa armollinen ja tekee niin kuin tahtoo. Joona ei näe rooliaan, eikä halua niiniveläisten pelastuvan. 
LOPPU PÄÄTELMÄT”Pelastus tulee Herralta” tiivistää Joonan kirjan (Joona 2:10). Jumala on suvereeni ja tätä pelastusta tulee julistaa kaikille. Ihmisten on tehtävä parannus! Jumalan armo ja pelastus vie meitä tielle, jossa muutumme Kristuksen luonteen mukaisuuteen (luku 4). 
Joonalle annetut nimet paljastavat samoja teemoja. Jumala on tosi ja uskollinen (Joonan isän nimi), Joona on hauras kuin kyyhkynen ja tapahtumat, jotka muokkasivat Joonaa olivat kuin viinipuristin (Joonan kotipaikka). Myöhemmin todellinen uskollinen Jumalan Palvelija saapui ja kesti viinipuristimen (= Getsemanen puutarha) paineen. Kristuksen kautta kaikki kansat voivat olla siunattuja, koska Jumalan uskollinen palvelija ei kääntynyt lohdutuksen puoleen kuten Joona (lomamatka Tarsiiseen), vaan käänsi päättäväisesti kasvonsa kohti langenneita kansoja, ei tuomitakseen vaan pelastaakseen heidät. 
Joonan viettämä aika kalan vatsassa käy yhteen Jeesuksen hautaamisen ja ylösnousemuksen kanssa (kolme päivää ja yötä). Aivan kuten Joona, Jeesuksen kuolema ei ollut tarinan loppu, eikä se mitätöinyt Jumalan pelastusta. Jumalan tehtävän suorittamiseen tarvittiin ylösnousemus. Joonan kokemukset kuolemasta ja ylösnousemuksesta toimivat Jeesuksen mainitsemana tyyppinä. Jeesus on Jumalan uskollinen palvelija, joka täyttää kaikki lupaukset ja Hänen pelastussanomansa kuuluu nyt kaikille kansoille. Joonan kirjan sanoman tiivistyy Jeesuksen palvelustehtävän alussa kun hän sanoo: ”Aika on täyttynyt ja Jumalan valtakunta on käsillä; tee parannus ja usko evankeliumiin. " Markus 1:15. "Jotain suurempaa on täällä"!
 
Mieti oletko sinä ja seurakuntasi täyttämässä teille annettua evankeliumin ja opetuslapseuttamisen tehtävää?

1. Oletteko kuuliaisia Jumalan lähetyskäskylle?
2. Oletteko tottelemattomuuden tiellä: etsimässä mukavuutta, itsekeskeisisä, Jumalan sana laiminlyöty, uusien ihmisten tavoittaminen on vierasta?
3. Mikä on Jumalan päämäärä ihmiselle ja seurakunnalle?