Tässä intro sarjaan, jossa avaan epäjumalanpalvelusta; rakkauden vääristymää, kuinka se koskettaa kaikkia meitä ja miten Jumala palauttaa meidät alkuperäiseen suunnitelmaan syvenevän evankeliumin tuntemisen kautta.
 
Kirkkoisä Augustinus (354 –430jKr) totesi, että "SYNNIN OLEMUS ON EPÄJÄRJESTYNYT-HÄIRIINTYNYT RAKKAUS"(disordered love). Epäjärjestynyt rakkaus tarkoittaa, että rakastamme usein vähemmän tärkeitä asioita enemmän ja tärkeämpiä asioita vähemmän kuin meidän pitäisi ja tämä väärä priorisointi johtaa onnettomuuteen ja epäjärjestykseen elämässämme. Augustinuksen johtopäätös oli, että syy miksi useimmat ihmiset ovat tyytymättömiä elämäänsä on se, että ELÄMÄMME ON EPÄKUNNOSSA HÄIRIINTYNEEN RAKKAUDEN TÄHDEN. Augustinus oli vakuuttunut siitä, että SE MIKÄ MÄÄRITTELEE IHMISEN YLI KAIKEN, ON SE, MITÄ HÄN RAKASTAA. Synti on siis viime kädessä rakkauden puutetta Jumalaa ja lähimmäistäsi kohtaan. "SYNNIN YDINOLEMUS ON EPÄJÄRJESTYNYT RAKKAUS"
 
Lankeemus väänsi meidän rakkautemme maallisiin ja katoaviin asioihin Jumalan sijaan. Tästä seurasi se, että EPÄJUMALIEN PALVONTA ON IHMISEN VALITETTAVA ”NORMAALI” TILA, jokaisen meidän perimmäinen ongelmamme. Jean Calvinin (1509-64) tunnettu sanonta oli: "IHMISEN SYDÄN ON IKUINEN EPÄJUMALATEHDAS"[1]. Rakastamme kaikkea muuta kuin Jumalaa hakemalla lohdutusta, onnellisuutta, täyteyttä jne. katoavista asioista ja lähetistä. Iankaikkinen sielu ei kuitenkaan täyty katoavilla asioilla! Syksyllä poisnukkunut Timothy Keller ilmaisi asian näin:
”Epäjärjestynyt rakkaus johtaa aina kurjuuteen ja hajoamiseen. Ainoa tapa "järjestää" rakkautemme on rakastaa Jumalaa yli kaiken.”
 
Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, heijastamaan Hänen luontoaan ja tekojaan – Jumalan Valtakunnan ja Kuninkaan hyvyyttä ja kauneutta. Mutta kuinkas kävikään? Aatami ja Eeva olivat ensimmäiset epäjumalan palvelijat kun he kääntyivät Jumalan sanan ohjauksesta omiin ja saatanan oppeihin kuinka tehdä ”elämä paremmaksi”, jopa Jumalan kaltaiseksi! (1Moos3). Surullista asiassa on se, että Aatami ja Eeva OLIVAT JO JUMALAN KUVAN muokkaamia, mutta nyt heille tarjottiin vaihtoehtoista evankeliumia kuten apostoli Paavali sen ilmaisi: 
 
3Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidänkin mielenne turmeltuu pois siitä vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teillä on Kristusta kohtaan. 4Jos joku tulee ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet tai jos te saatte toisen hengen kuin sen, jonka olette saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette ottaneet vastaan, niin sen te kyllä hyvin siedätte. 2Kor11:3.4
 
Sen sijaan, että heijastaisimme Kaikkivaltiasta Luojaamme ja Hänen tekojaan, langennut luontomme heijastaakin jotain aivan muuta; rikkinäisyyttä, syntejä sen eri muodoissa. Tämä on: Heijastamme epäjumalien ominaisuuksia, sillä jokainen ihminen PALVOO JOTAKIN! ja tätä kautta myös muuttuu palvomansa, rakastamansa kuvan kaltaisuuteen. 
                                 
4Kansojen jumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten tekoa. 5Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, silmät, mutta ne eivät näe. 6Niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, nenä, mutta hajua ne eivät tunne. 7Niiden kädet eivät koskettele, niiden jalat eivät astu, eikä niiden kurkusta tule ääntä. 8Niiden kaltaisiksi tulevat niiden tekijät ja kaikki, jotka niihin luottavat.
Ps 115
 
Tämä on kauhistuttava kohtalo ihmiselle. Hänen minuutensa ja persoonansa pahenee pahenemistaan aina iankaikkista kadotusta kohden. Ihmisen kyky kuulla ja ymmärtää hänen omaa saatikka muiden todellista hengellistä tilaa hämärtyy. Siksi jopa seurakuntaa varoitetaan useaan otteeseen UT:ssa – PAETKAA EPÄJUMALANPALVELUSTA (1 Kor 10:14; 2 Kor 6; 1 Joh 5:21). Roomalaiskirje, joka avaa evankeliumin laajuutta paljastaa meille ihmiskunnan todellisen tilan. Sen sijaan, että palvoisimme Luojaamme, palvommekin luotua ja siitä on vakavat seuraamukset kaikilla elämänalueillamme, eikä vähiten identiteettimme ja seksuaalisuuden alueilla.
 
MITÄ SITTEN LÄÄKKEEKSI?
Ainoastaan evankeliumi Kristuksessa voi vapauttaa ihmisen epäjumalan palvonnasta, rakkauden vääristymistä oikeaan suhteeseen Luojansa kanssa. Emme pysty muuttamaan tai pelastamaan itseämme vaan meidän on käännyttävä ainoan Pelastajan puoleen, joka voi meitä auttaa – ja korjata Jumalankuvan meissä alkuperäiseen suunnitelmaan. Lankeemuksen turmelema vanha ihminen alkaa matkan, jossa hän kokee muutoksen, uuden luomisen, josta hän ei olisi voinut edes uneksia aikaisemmin. Se alkaa sisäisellä muutoksella kohti Jumalan Pojan kaltaisuutta (Room 8:29). Täyttyminen tapahtuu vasta täältä ajasta lähdettäessä, sillä täällä lankeemukseen maassa joudumme vielä painimaan tämän alhaisen, alemmuuden ihmisyyden kanssa, mutta muutos on jo alkanut niiden kohdalla, jotka uskovat Jumalan Poikaan (Fil 3:21). Hän vie aloittamansa työn loppuun saakka (Fil 1:6).
 
Epäjumalat kahlitsevat ihmisen hänen syntiseen tilaansa, antavat aina uusia ”rakkauden” kohteita ja ruokkivat näin vanhan ihmisen egoa, pitääkseen ihmisen pimeydessä suhteessa itseensä, toisiin kanssa matkustajiin ja itse Jumalaan. 
Vastaavasti Pyhä Henki näyttää ihmiselle todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion (Joh 16:8). Hän käyttää siinä Jumalan sanan ilmestymistä, joka paljastaa ihmiselle hänen omat harhaiset ajatukset ja sydämensä tilan:
 
12Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Se tunkee läpi, kunnes erottaa sielun ja hengen, nivelet ja ytimet ja tuomitsee sydämen ajatukset ja aikeet. 13Mikään luotu ei ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmiensä edessä, ja hänelle meidän on tehtävä tili. Hepr. 4:12-13
 
24Sen tähden minä sanon teille, että te kuolette synteihinne. Sillä jos ette usko, että minä olen se, joka olen, te kuolette synteihinne.” Joh 8:24
 
Evankeliumi on tämä;
”Olemme itsessämme syntisempiä ja virheellisempiä kuin koskaan uskalsimme uskoa, mutta samalla olemme Jeesuksessa Kristuksessa rakastetumpia ja hyväksyttyjä enemmän kuin uskalsimme toivoa." Timothy Keller

[1] Jean Calvin, Institutes I.11.8

Kunpa sietäisitte minulta hieman mielettömyyttä! Ja kyllähän te minua siedättekin. 2.Kiivailen teidän puolestanne Jumalan kiivaudella. Olenhan kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen. 3.Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidänkin mielenne turmeltuu pois siitä vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teillä on Kristusta kohtaan. 4.Jos joku tulee ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet tai jos te saatte toisen hengen kuin sen, jonka olette saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette ottaneet vastaan, niin sen te kyllä hyvin siedätte. 2.Kor 11:1-4 

Väärennös on tarkoitettu harhauttamaan ja eksyttämään tuotteen vastaanottajaa ja tuomaan ansaitsematonta voittoa kopion levittäjälle. Apostoli Paavali paljastaa meille kuinka keskellämme on erittäin röyhkeä vastustaja, itse Jumalan vihollinen, evankeliumin väärentäjä, jonka tavoitteena on harhauttaa ihmisiä pois aidosta ja ainoasta evankeliumista.  Tilalle tarjotaan toista Jeesusta, toista henkeä ja toista evankeliumia.
Mitä ovat nämä väärennökset, joilla pyritään pettämään ihmiset pois Jumalan pelastuksesta? Yksi ensimmäisistä asioista, johon saatana sai Eevan lankeamaan, oli epäilys Jumalan hyvyydestä. Eikö Jumala olekaan hyvä? Eikö hän haluakkaan minun parasta? Vastoinkäymisissämme alamme usein epäilemään Jumalan hyvyyttä. Eikö hän välitäkään minusta? Miksi Jumala sallii minun kokea tämän? Eeva eksyi epäilemään Jumalan ilmoitusta ja luuli, että Jumala oli pimittänyt jotain tärkeää tietoa häneltä ja niinpä ihminen lankesi haluun toimia Jumalan asemassa ja määritellä ITSE oikean ja väärän. Tuttua myös meille, niinhän? Lopulta kukaan ei voisi sanoa toiselle mikä on oikeaa ja väärää. Tällainen suvaitsevaisuus mukailee meidän omia halujamme ja tahtoamme, sitä mikä on itselle sillä hetkellä sopivaa. Tämä on oman epäjumalan pystyttämistä! 
Paavali kirjoitti varoituksen uskoville, sillä lankeaminen voi tapahtua vain kristitylle (ei-uskova ei siis lankea vaan elää synnissä). Tällöin synti koetetaan muuttaa suvaitsevuuden nimissä hyväksi tai ainakin siedettäväksi ja hyväksytyksi asiaksi. Vastaavasti evankeliumi ei anna lisenssiä syntiin vaan se paljastaa ihmisen todellisen tilan so. synnin kauheuden meidän omassa sisimmässämme (Matt 15:19; Jer 17:9). Samoin kuin Eeva joutui petetyksi niin myös meillä on vaara tehdä oma jumalan ilmoitus ja uskotella itsellemme, että ajatuksemme olisivat Jumalan mielenmukaisia. Tästä esimerkkinä varsikin äärikarismaattisissa piireissä, on korottaa suora ilmoitus yli Jumalan sanan ja näin evankeliumi muutetaankin ihmisille ’sopivaksi’ sanomaksi, ’toiseksi evankeliumiksi’. Tällöin diagnoosi vääristyy ja lopputulos on se, että ihminen kuvittelee itse pystyvänsä pelastamaan itsensä, ansaitsemaan pelastuksen omilla hyvillä pyrkimyksillään ja hengellisillä kokemuksillaan. Tällaista väärää evankeliumia oli myös Galatian -maakunnassa ja Paavali johtui nuhtelemaan heitä ankarasti evankeliumin vääristelystä. 
 
Gal 1
Minua ihmetyttää, että te niin pian olette luopumassa hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin. 7Se ei kuitenkaan ole mikään toinen evankeliumi. Jotkut vain hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumia. 

Galatalaisille tarjottiin ’tee-se-itse evankeliumia’, ’seitsemän askelta onneen ja hyvään elämään’. Tällaista evankeliumin vääristelyä on runsaasi myös meidän ajassamme. Tarjotaan metodeja jonkin ihmeellisen tunteen tai kokemuksen saamiseen ja vieläpä Pyhän Hengen toiminnan nimissä. Tällöin annetaan ymmärtää, että tarvitset jonkin erityisen kokemuksen, jotta sinusta tulisi oikea Jumalan Hengen täyttämä uskova, eikä huomata, että tällainen opetus ei perustu lainkaan evankeliumiin vaan ihmisen omaan tahdon voimaan ja haluun tuottaa itse omaa hengellisyyttä. VT:ssä tämä tapahtui kun temppeliin tuotiin vierasta tulta eli syntiuhrialttari sivutettiin ja tarjottiin ihmisoppeja – se on, pelastusta omilla teoilla ja oletetulla oma-hyvyydellä. Paavali kertoo Galatalaiskirjeen 1-luvussa, että hän itse on hyvä esimerkki Jumalan täydellisestä armosta häntä kohtaan, joka oli aiemmin seurakunnan vainooja ja erittäin uskonnollinen ja vanhurskas, mutta inhimillisen näkemyksen mukaan.
 
Näistä tulisi puhua enemmänkin, mutta huomaa, että evankeliumi ei muutu, se on yksi ja sama läpi koko Raamatun ja pysyy samana aina hamaan tappiin saakka (Ilm. 14:6). Evankeliumissa on kaksi terää: Pyhän Hengen toiminta Jumalan sanan kautta, joka paljastaa ihmisen todellisen tilan ja synnin kauheuden ja toinen puoli Jumalan täydellinen armo Kristuksessa, joka löytyy ainoastaan Hänessä, ilman omia lisäyksiämme. Emme voi parantaa Jumalan armoa Kristuksessa millään omilla teoilla, ei edes hengellisillä kokemuksilla eikä karismalla! 
 
Tiit 3:3-7
Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä ja tottelemattomia, olimme eksyksissä, monenlaisten himojen ja nautintojen orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, vihattuina ja toisiamme vihaten. 4Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, 5hän pelasti meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta vaan laupeutensa tähden uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta. 6Tämän Hengen hän vuodatti runsaasti päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, 7jotta me, vanhurskautettuina hänen armostaan, tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. 

Kuinka vaikea meidän langenneiden ihmisten onkaan käsittää Jumalan armoa Kristuksessa. Täällä kuolevaisten maassa kaikki pitää ansaita. Elämme ’ansiosidonnaisesti’ kun taas jumalasuhde on täysin Jumalan itsensä hoitama tie, joka vastaanotetaan täysin armosta ja eletään todeksi, arvaatkin jo, myös täysin armosta. Tarvitset siis ulkopuolista apua! Tämä on mahdollista vain Kristuksen tuntemisen kautta (Ef. 2:1-10).
 
Ihmisen uskonnollisuus panee hänen eteensä ansan. Olemme kiinnostuneita erilaisista ylihengellisistä kokemuksista, jotka vahvistaisivat meidän omaa vanhurskauttamme. Siitä Paavali puhui esim. Room. 10-luvussa kun hän mainitsee juutalaisten uskonnollisten omavanhurskaudesta, näin asettuen Jumalan standardien yläpuolelle.
 
Room 10:1-4
Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän puolestaan, että he pelastuisivat. 2Minä todistan heistä, että heillä on intoa Jumalan puolesta mutta ei ymmärrystä. 3Sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, he eivät ole alistuneet Jumalan vanhurskauteen. 4Kristus on näet lain loppu , vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. 

Ihminen, joka ei tunne Jumalan standardeja, so. vanhurskautta, luulee itsestään liikoja, eikä täten alistu Jumalan pelastavan vanhurskauden eli Kristuksen alle ja Hänen pelastettavakseen.
 
Kuinka siis on? Kasvatko Jumalan evankeliumin, Kristuksen tuntemisessa ja vaellatko Hänen armon voimassa? Jumalan evankeliumi antaa sinulle perustuksen, joka ei järky ja hyvän hengellisen arviointikyvyn, mikä on oikeaa ja väärää, sillä tällä tavoin Jumala korjaa langennutta luontoamme alkuperäistä suunnitelmaa kohti ja opit todella tuntemaan oikean ja väärän (Room 12:1-3).

Tasa-arvo, ihmisarvo, heikkojen puolustaminen, avustustyö, köyhien auttaminen, koulutus, sairaiden hoito, kristillinen käyttäytyminen ja kaikki muu hyvän elämän tuottaminen jne. ovat arvostettuja asioita, joita suurin osa ihmisistä syystäkin pitää tärkeinä ja tavoiteltavina asioina. Tähän liittyy tietysti myös meidän käsitys ja määritelmä siitä mikä on hyvää ja onnellista elämää, millaisessa maailmassa olisi hyvä olla ja toimia ja kuinka tätä hyvää sitten voisi edistää niin omassa kuin muidenkin elämässä. Ihmiset havittelevat paratiisia, onnellisuutta ja hyvinvointia, mutta valitettavasti ilman evankeliumia. 
 
Seurakunnat ovat kautta aikain vaikuttaneet ympärillä olevaan yhteiskuntaan tuottamalla näitä edellä mainittuja ihmiselämää parantavia asenteita, asioita ja palveluja. Nämä ovat näkyviä kristinuskon ja erityisesti EVANKELIUMIN vaikutuksia maailmassamme. Seurakunnan vastuunkantajien ja Jumalan valtakunnan työssä toimivien on kuitenkin tärkeä huomattava mikä synnyttää näitä asioita ja mikä on EVANKELIUMIN seurausta eli lyhyesti: MIKÄ ON RAAMATULLINEN EVANKELIUMI JA MITKÄ ASIAT OVAT EVANKELIUMIN SEURAUKSIA? Vaarana on se, että yksittäisen uskovan tai seurakunnan toiminta ajautuu yleisen hyvän tekemiseen evankeliumin kustannuksella. Tätä on tapahtunut kautta seurakuntahistorian. Tarkoitan sitä, että tällöin ei ymmärretä, että kaikki tuo edellä mainittu hyvän tekeminen ja vaikuttaminen ovat seurausta evankeliumin julistuksesta. Siellä missä evankeliumia kommunikoidaan Raamatun ilmoituksen mukaan, ihmisille annetaan mahdollisuus muuttua sisäisesti, tulla uudeksi luomukseksi, jossa lankeemuksen vaikutukset kuoletetaan ja ihminen alkaa elämään uutta elämää Jumalan vaikutuksesta. Näin Pyhä Henki alkaa vaikuttamaan ihmisessä uutta tahtoa ja toimintaa ennen kaikkea evankeliumin etenemiseksi maailmassa. Tämä on Jumalan prioriteetti ja siksi sen tulisi olla myös uskovan ja seurakunnan prioriteetti. 
 
Terve evankeliumin sisäistäminen ja sen vaikutuksessa eläminen synnyttää myös halua siunata ympärillä olevaa yhteisöä ja kaupunkia, toimia siis sen parhaaksi kuten Jeremia ilmoitti maanpaossa oleville israelilaisille.
Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne. Jer 29:7
 
Apostolien teoissa kerrotaan kuinka apostolit toimivat nuoren ja kasvavan seurakunnan keskellä samalla kun seurakuntalaisten tarpeet uhkasivat mennä evankeliumin julistuksen edelle (Apt. 6). Niinpä Apostolit asettivat seurakuntaan diakoneja vastaamaan ihmisten käytännöllisestä avustamisesta. Tämä priorisointi auttoi vastuunkantajia keskittymään evankeliumin saarnaamiseen, samalla kun erilaiset tarpeet tulivat kohdatuksi. Meidänkin toiminta voi kallistua pääosin tarpeiden täyttämiseen, samalla kun evankeliumi jää taka-alalle. Tämän olen nähnyt tapahtuvan niin seurakunnassa kuin lähetysjärjestöissä. Mielenkiintoista näissä Apostolitekojen henkilöstövalinnoissa oli se, että diakonien tuli olla viisautta ja Henkeä täynnä. He eivät vain avustaneet vaan osallistuivat myös evankeliumin työhön, yhtenä esimerkkinä heistä evankelista Filippos, joka saarnasi diakonia työnsä ohella evankeliumia kaikkialla (Apt. 8:26-40).
 
Mitä siis haluan sanoa? On erittäin tärkeää ymmärtää kuinka evankeliumi on pohjimmiltaan keskeisin motivoija ja kaiken palvelustyön moottori. Evankeliumi synnyttää ihmisen uudeksi luomukseksi, joka saa uuden mielen ja halun seurata Jeesusta ja oppia Hänen tiensä Raamatun sanan ja uskovien yhteyden kautta. Kuitenkin hyvin usein käy niin, että seurakunnat ja yksittäiset uskovat pitävät toimintoja ja erilaisia metodeja ensisijaisena mittareinaan ja jopa kopioiden malleja, jotka näyttävät tuottavan upeita tuloksia muilla mantereilla. Näin sorrutaan tekemään kehällisiä asioita ja puskemaan vierasta hengellisyyttä, joka ei ole evankeliumin vaikuttamaa tai aikaansaamaa. Tämä hyvin pragmaattinen tapa toimia jättää helposti ihmiset heidän langenneeseen tilaansa, elämään ilman Jumalan evankeliumia ja puskemaan ihmisen oman mielenmukaista uskonnollisuutta, so. itsevalittua jumalanpalvelusta (Kol. 2:23). Tämä on yksi syy miksi seurakunnissamme löytyy henkilöitä, jotka ovat pettyneet kristinuskoon. Heidän kokemuksensa on ollut enimmäkseen ulkokohtaista suorittamista ja pyrkimystä mukautua kristilliseen pukuun ja usein miten muiden mieliksi. Tämä on nimi-kristillisyyttä, ilman evankeliumia ja sisäistä muutosta Kristuksen kaltaisuuteen. Tämä ongelma näkyy erityisesti siinä mitä pidämme esim. oikeana kristillisenä käytöksenä ja mitä odotamme ihmisiltä, jotka tulevat seurakuntayhteyteemme. Saatamme vaatia ihmisten mukautuvan kristillisiin käsityksiimme ja hyvin usein jopa tiettyyn alakulttuuriimme, ennen kuin heistä on edes tullut uusia luomuksia. Valitettavasti tämä tuo seurakuntiin valhekäännynnäisiä, jotka kylläkin oppivat käyttäytymään kristillisten tapojen ja kulttuurin mukaisesti, mutta ovat sisäisesti vielä uudestisyntymättömiä. Tällöin ihminen muokkautuu kulttuuri-kristityksi, käännynnäiseksi, joka eivät ole Kristuksen opetuslapsi. Hän kyllä käyttäytyy ja puhuu kristillisillä termeillä, mutta hän ei ole sisäistänyt evankeliumia. Tällainen ”hengellisyys” tuottaa isoja pettymyksiä ja sanontoja kuten: ”Kristinusko ei toiminut minulla”. 
 
Sama syyn ja seurausten sekaannus ilmenee myös ennakko-odotuksena ja näkemyksenä, että Suomi olisi ns. kristillinen maa, jossa ihmisten kuuluu käyttäytyä ja toimia kristillisten so. Raamatun arvojen mukaisesti. Tällöin kärry on laitettu hevosen eteen. Tällainen käsitys osoittaa, ettei ymmärretä ihmisen luonnollista langennutta tilaa ja seurakunnan lähetystehtävää, joka on selvästi laiminlyöty. Mikään maa ei ole kristillinen vaan maassa voi olla kristittyjä ja seurakuntia, joiden tehtävänä on evankelioida ja opetuslapseutta ihmisiä Jumalan tuntemiseen. 
 
Yhtenä päivänä kuunnellessani radiota, siellä eräs evankelistaksi itseään kehuva mies kertoi kuinka ihminen voisi uudestisyntyä. Hän aloitti: ”Kun olet hyljännyt syntiset menosi, niin tule Jeesuksen luo…”. Evankeljuilija varmasti tarkoitti hyvää, mutta hänen ohjeistuksena osoitti, ettei hän itsekkään ollut ymmärtänyt evankeliumia. Ihminen voi tietysti tahdonvoimallaan luopua monestakin asiasta, riippuen hänen luonteesta, kasvatuksestaan ja fyysistä sekä psyykkisistä voimistaan, mutta tämä ei ole evankeliumin sanoma vaan lain vaatimus. Lyhyesti: evankeljuilija kertoi kuulijalle lain, vaatien häntä muuttamaan itsensä ja vasta sitten tulemaan Vapahtajansa luo. Tämä on evankeliumin vastakohta, ei armon ilosanoma. Tällaisia vaatimuksia kuulee liiankin usein jopa hyväntahtoisilta kristityiltä. Huomio on silloin evankeliumin seurauksissa, ei itse uudestisynnyttävässä  evankeliumissa. Odotamme siis hyvää käytöstä, ilman evankeliumia. Tämä on humanistista harhaa ja pelkkää ihmisen omaa uskonnollisuutta. Tällöin nostamme lain standardin seurakunnan tärkeäksi pilariksi ja hyvän tahdonvoiman omaavat henkilöt ovat tällöin parhaita seurakuntalaisia. Heillä kun on tarpeeksi luontaista itsekuria täyttää asettamamme normit kun taas heikommilla lahjoilla varustetut tai maailman runtelemaksi tulleet eivät tällaisia voimia omaa. Tämä on evankeliumin irvikuva ja vääristää seurakunnan perimmäisen olemuksen.
 
Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa. Tiit 2:11-12
 
Evankeliumi Kristuksessa riittää ja se opetuslapseuttaa uskovan toimimaan Jumalan mielenmukaisella tavalla yhdessä muiden Jumalan perheväen kanssa. Katsokaamme, että evankeliumin ymmärrys ja soveltaminen elämäämme voisi kasvaa ja näin vaikuttaa yhä enemmän ympärillämme, aina maailman ääriin saakka (Matt. 28:18-20). Mistä tämä evankeliumi sitten löytyy? Yksinkertaisesti koko Raamattu puhuu siitä jatkuvasti! Se on täynnä Jeesusta Kristusta, joka täytti KAIKEN mitä me emme kyenneet täyttämään. Hän otti koko syntisen luonteesi ja vei sen häpeälliseen kuolemaan. Ylösnousemuksellaan Jeesus soitti, että Hän on vastaus ihmisen syntiin, rikkinäisyyteen ja kuoleman voittamiseen. Kaikki täyteys löytyy vain Jumalan Pojassa Jeesuksessa. Kun löydät Raamatusta lakia, joka vaatii sinua, niin ohjaa mielesi Kristukseen. Löydä Jumalan lupaukset Jeesuksessa, joka on täyttänyt kaikki vaatimukset sinuna varten ja Hänen seurassaan opit vaeltamaan tästä EVANKELIUMIN voimasta. Anna evankeliumin olla sinun edessäsi, niin voit kulkea turvallisesti sen vetämänä ja voimauttamana!
 
”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.” Room. 1:16

Mysteerin avaaminen jatkuu … OSA 7

Ef. 3
8.Minulle, kaikista pyhistä vähäisimmälle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta 9.ja ilmoittaa kaikille, mikä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikiajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, hänessä, joka on kaiken luonut. 10.Näin Jumalan moninainen viisaus tulee nyt seurakunnan kautta tunnetuksi taivaallisille hallituksille ja valloille 11.sen ikuisen suunnitelman mukaisesti, jonka hän oli tehnyt Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
 
Evankeliumin ilosanoma on tullut meille taivaallisesta, täydellisestä paikasta. Tämä sanoma on aivan poikkeuksellinen ja erilainen kuin mikään muu sanoma ajassamme. Se johdattaa ihmisen erikoiselle paikalle: näkemään itsensä millainen hän todellisuudessa on ja toisaalta mitä Jumala valmistanut hänelle ettei hänen tarvitsisi jäädä sellaiseksi kuin hän on, synnin muokkaamaksi ja kadotetuksi. Ihminen on lankeemuksen turmelema, eikä kykene näkemään itseään oikein ilman Jumalaa. Toiseksi hän ei myöskään kykene ymmärtämään evankeliumia ellei Jumalan Henki sitä hänelle avaa. 
Johanneksen evankeliumissa uskonnollinen johtaja (fariseus) ja Vanhaa Testamenttia opiskellut Nikodemos uskalsi mennä Jeesuksen luo, vaikkakin vasta yön pimeydessä, ja tiedustella häneltä mikä Jeesus oli miehiään. Huolimatta ympäristön paineesta ja peloista, hän hiipi tiedustelemaan suoraan asian osaiselta, Jeesukselta kuka hän oikein oli. Moniko meidän aikamme ihmisistä pelkää kysyä näitä uskon asioita julkisesti? Kenen luo he voisivat mennä ja saada vastauksia siitä kuka Jeesus todella on? 
 
Jeesus meni suoraan asiaan ilman ’small talk’ puheita. Jeesus sanoi Nikodemokselle: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Joh 3:3). Mitä ihmettä, ajatteli Nikodemos, kuinka kukaan voi syntyä uudesti? Jeesus jatkoi puhumalla uudestisyntymisen tähdellisyydestä: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. (Joh 3:5)
Nikodemos hämmästyi Jeesuksen sanomisista ja erityisesti siitä että tämän asian ei pitänyt olla mikään uusi juttu vaan Nikodemoksen olisi pitänyt Israelin hengellisenä opettaja tietää tämä Vanhan Testamentin kirjoitusten ja ennustusten perusteella! Sillä useat kohdat Mooseksen kirjoista lähtien kertovat uuden syntymisen tarpeellisuudesta (Hesek. 36:25-27; 37; 5 Moos 30:6; Jer 31:31-34 jne.) Jeesus kohtasi uskonnollisen Nikodemoksen tavalla, joka puhutteli häntä. Jeesus kertoi, että Jumalan pelastussuunnitelma löytyy VT:n kirjoituksista: Ihmisen Poika korotetaan ja jotka uskoen katsovat Häneen, pelastuvat Jumalan Valtakuntaan.  Jeesus otti esimerkiksi 4 Moos 21 luvun kertomuksen Mooseksesta ja vaskikäärmeestä. Tappavat käärmeet purivat israelilaisia ja Jumala käski Moosesta tekemään pronssisen (kuparisen) käärmeen ja nostamaan sen puukepin nokkaan. Kakki, jotka katsoivat käärmeeseen pelastuivat vitsaukselta. Tämä sama ongelma on myös meidän keskellä. Saatanan valhe puri Aatamiin ja Eevaan ja niin kuolema ja lankeemuksen kiroukset tulivat meidän kaikkien osaksi. Vain katsomalla uskossa ristiinnaulittuun ja puuhun ripustettuun, korotettuun Kristukseen, voi ihminen pelastua kuolettavan käärmeen puraisusta.
 
Palataanpa efesolaiskirjeen luvun 3 kohtaan muutaman kysymyksen ja huomion kautta: 
1. Ymmärrätkö, että sinulle on Jumalan ARMON kautta annettu tehtävä julistaa evankeliumia? Eli et ole sitä itse ansainnut etkä sitä omalla viisaudellasi ymmärtänyt vaan Jumala on ollut sinulle niin armollinen, että avasi mielesi silmät näkemään kuka Jeesus on ja tarttumaan Hänen lupauksiinsa.

2. Evankeliumi on aina kohdallasi vielä tutkimaton = siinä on sinulle opittavaa koko elämäsi ajan. Et voi ammentaa evankeliumia loppuun vaan sen tulee olla sinun jokapäiväinen perustus, joka mahdollistaa Jeesuksen seuraamisen.

3. Salaisuus on kätkettynä Jumalan ilmoituksessa Raamatussa. Varo lisäämästä siihen mitään tai ottamasta pois (Gal 1; Ilm 22:19). Liian moni on langennut ’tee-se-itse’ oppeihin ja menestysteologian tyhjiin ja vahingollisiin lupauksiin.

4. Tämä ylhäältä tuleva viisaus tulisi ilmetä seurakunnassasi. Evankeliumi ei ole yksityisasia vaan Jumalaa seuraavien opetuslasten yhteinen ja yhdistävä tekijä. Tämä ylhäältä tuleva viisaus on tarkoitettu kirkastumaan ja ilmenemään moninaisesti seurakuntayhteisön kautta. Kasvaako seurakuntasi evankeliumin ymmärtämisessä ja sen kommunikoinnissa ei-uskoville.

5. Pääkohta on Jeesus Kristus. Tämä on evankeliumin ydin. On kyse siis Jumalan Pojan Kristuksen tuntemisesta. Ei ole muita teitä, eikä vaihtoehtoja. Jeesuksen kautta opimme tuntemaan Kolminaisuuden kaikki persoonat. Menethän sisälle Kristuksen kautta.

6. Huomaa että evankeliumin omakohtainen sisäistäminen ja siitä eläminen antaa sinulle hengellisestä arviointikykyä ymmärtää mikä on oikeaa ja väärä. Se korjaa lankeemuksen tuomaa pimeyttä meissä. Saatana sai Aatamin ja Eevan lankeamaan: määrittelemään ITSE mikä on oikeaa ja väärää. Evankeliumi korjaa tuota hengellistä ”tuntoaistiasi”.  

Ps 36:9
Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.
 
Pohdittavaksi:
Mitä evankeliumi merkitsee ja kuinka sen salaisuus on auennut sinulle? 
a) Miten se vaikuttaa sinun:käsitykseen itsestäsi?
b) Käsitykseen Jumalan luonteesta? Miksi Jeesus
c) Käsitykseen Jumalan johdatuksesta elämässäsi?

Kuinka seurakuntayhteisösi heijastaa tätä iankaikkista evankeliumia tämän ajan ihmisille? Oletko itse siitä osallinen ja osallistutko seurakuntasi evankeliumin etenemiseen paikkakunnallasi?

Tämä on vaarallisempi kehotus kuin luuletkaan …
 
Aikamme viisaat neuvovat ihmisiä kuuntelemaan oman sydämensä haluja, ikään kuin sieltä kumpuaisi totuuden ja aitouden ääni. Eikä tämä jää ainoastaan yksilön itsensä määriteltäväksi vaan yksilökeskeiset subjektiiviset tuntemukset ja kokemukset ovat nostettu kaiken mittariksi so. totuudeksi, jota muidenkin pitäisi nyt uskoa ja palvella. Niinpä nyt tehdään jopa lakeja, joissa määritellään ihmisen olemusta ja identiteettiä sen mukaan mitä ihminen kokee mielessään sillä hetkellä oikeaksi, huolimatta siitä, että hänen ruumiinsa ja ympäristönsä todistaisi aivan muuta. Tämä ei ole mikään uusi ilmiö vaan se seurausta ihmisen lankeemuksesta. Ihminen elää todellisuudessa epänormaalissa tilassa syntiinlankeemuksen tähden. Hänen mielensä ja ajatuksensa eivät ole linjassa todellisuuden ja varsinkaan luoja Jumalan tahdon kanssa. Hänen todellinen tilansa on paljon huonompi kuin hän osaa edes kuvitella. Hän on luonnostaan vihan lapsi. 
Ef. 2:1-3
1. Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikkomuksiinne ja synteihinne. 2.Niissä te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan tahdon mukaan, sen hengen, joka nyt vaikuttaa tottelemattomuuden lapsissa. 3.Heidän joukossaan mekin kaikki ennen elimme lihamme himoissa tyydyttäen lihan ja mielen haluja ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin.

Eräs nuorimies sanoi minulle, kuultuaan, että hän on luonnostaan synnin alla, että tämä on ikävä asia kuulla! Siinä hän oli aivan oikeassa. Sanoinkin hänelle, että se on totta, mutta myös välttämätöntä, jotta ymmärtäisimme mikä meidän todellinen tilamme on ja kuinka paljon tarvitsemme Jumalan itsensä valmistamaa pelastusta Hänen ainoan Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. 
 
No, mitä tapahtuu kun rikkinäinen, langennut ihminen rakentaa omaa totuutta? Hän on tällöin omien harhakuvitelmiensa vanki ja ympäristönsä ohjattavissa. Hänen ei elä todellisuudessa vaan on eksynyt ja harhassa. Mitenkö tämä näkyy? Monellakin tavalla ja varmasti selkeimmin juuri seksuaalisuuden alueella. Roomalaiskirje paljastaa meille miksi ihminen menee yhä syvemmälle valheeseen ja harhaan. Syynä on hänen epäjumalanpalveluksensa. 
Room 1:19-25
1. Se, mitä Jumalasta voidaan tietää, on kuitenkin ilmeistä heidän keskuudessaan. Onhan Jumala ilmoittanut sen heille, 20.sillä hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja ymmärrettävissä hänen teoissaan. Siksi he eivät voi mitenkään puolustautua. 21.Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. 22.He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi.  23.He ovat muuttaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisen ihmisen, lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuvan kaltaiseksi. 24.Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät sydäntensä himoissa saastaisuuteen, häpäisemään keskenään oman ruumiinsa. 25.He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, häntä, joka on iankaikkisesti ylistetty. Aamen. 

Ihmisen lankeemus on paljon syvemmällä kuin haluamme uskoa. Olemme luonnostamme epäjumalan tehtaita (uskonpuhdistaja John Calvinin ilmaisu). Epäjumalamme eivät ole vain joitakin Buddha -patsaita tai alttareita vaan monia itsessään hyviä ja Jumalan luomia asioita. Näistä yksi on seksi. Jumala loi miehen ja naisen ja antoi heille keskinäisen liiton (ennen lankeemusta), jossa myös miehen ja naisen välinen seksuaalisuus toteutuu. Kaikki muu avioliiton ulkopuolella tapahtuva seksin harjoittaminen rikkoo ihmistä ja on syntiä eli Jumalan tahdon vastaista. Tämä on ollut Jumalan sanan ilmoitus alusta alkaen.
1 Kor. 6:18-20
1. Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, jota ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella, mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan.19.Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta? Te ette ole itsenne omat, 20.teidät on kalliilla hinnalla ostettu. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.  

Kun Jeesukselta kysyttiin avioliiton pysyvyydestä, niin hän vastasi siihen kertomalla kuinka Jumala on alusta alkaen tarkoittanut miehen ja naisen LIITTO-yhteyteen. Liitto on pysyvä sopimus Jumalan ja ihmisten edessä. AVOliitto taas oikeastaan tarkoittaa EI-liittoa. Siksi tuo liitto sana kuuluisi jättää pois tuosta ’EI-sopimuksesta’. Palataanpa taas kuumaan aiheeseen, joka ei ole kuitenkaan mikään uusi asia.
 
MIKÄ IHMEEN BILEAMIN OPPI?
Ilm 2:14
Mutta jotakin minulla on sinua vastaan: Sinun joukossasi on niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään israelilaisille ansan, niin että he söisivät epäjumalille uhrattua ja harjoittaisivat haureutta. (2 Piet 2:15; Juud 11)
4 Moos 31:16
Katso, nehän ne olivat, jotka Bileamin neuvosta saivat israelilaiset antautumaan uskottomuuteen Herraa vastaan Peorin vuoksi, niin että vitsaus kohtasi Herran seurakuntaa.  

Bileam oli ennustaja, joka opetti mooabilaiselle kuninkaalle Baalakille kuinka israelilaiset saataisiin lankeamaan ja sitä kautta heidät saataisiin hävitettyä tai ainakin sulautettua ympäröiviin pakana kansoihin. Baalak oli aiemmin pyytänyt Bileamia kiroamaan Israelin kansan, mutta useiden yritysten jälkeen ja isojen palkkioiden toivossa hän ei kuitenkaan voinut sitä tehdä. Jumala ilmoitti hänelle, ettei hän voisi sitä tehdä. Palkkio kuitenkin kiinnosti niin suuresti, että Bileam opasti Israelin kansan vihollista langettamaan juutalaiset miehet haureuden kautta. Tästä seuraisi suuri vitsaus koko Israelille. Tämä sama kirous on jatkunut aina meidän päiviimme saakka! Huomaa, että Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilmestyskirjassa Jeesus mainitsee, että kyse on OPISTA! Eli tätä toimintatapaa pidetään totena ja sitä kommunikoidaan hyvänä ja kannatettavana asiana, OPPINA! Kaiken lisäksi tämä oppi on jopa päässyt luikertelemaan seurakunnan sisälle aivan samalla tapaa kuin se tapahtui ensimmäisen kerran Israelin kansan keskellä. 
 
Seurakunta on siis kärsinyt Bileamin opista aina näihin päiviin asti. Tässä ei siis ole mitään uutta, vaikka tätä teemaa tuputetaankin nykyään isoon ääneen ja ihmisiä, jotka uskaltavat olla eri mieltä, pidetään vanhollisina ja tiukkapipoisina. Huomaa, että epäjumalanpalvelus ja haureus ovat ’kolikon kaksi puolta’. Jokainen ihminen palvoo jotakin. Ihminen on luonnostaan ’homo religiosus’, hän on palvoja ja jokin taho on hänen palvonnan ja uskomusten kohteena, osa tietoisesti ja iso osa hänen tietämättään. Luonnollinen ihminen menee tässä isäntänsä mukana, eikä sokeudessaan näe kuinka hän on epäjumalansa palvelija ja orja.
 
Mikä sitten avuksi tähän ihmisen sokeuden tilaan?
Roomalaiskirje paljastaa evankeliumin todellisuuden meille epäjumalanpalvojille. Ensinnäkin luominen paljastaa ihmisille, että on Luoja, jolle meidän on vastattava elämästämme. 
19.Se, mitä Jumalasta voidaan tietää, on kuitenkin ilmeistä heidän keskuudessaan. Onhan Jumala ilmoittanut sen heille, 20.sillä hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja ymmärrettävissä hänen teoissaan. Siksi he eivät voi mitenkään puolustautua. 21.Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. 22.He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi. 23.He ovat muuttaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisen ihmisen, lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuvan kaltaiseksi.  

Tämä tieto ei vielä vapauta eli pelasta ihmistä, mutta se on evankeliumin todistuksen tausta, joka johtaa ihmisen ymmärtämään, ettei hän ole maailman keskipiste vaan Jumala, joka hänet on luonut. Mistä sitten tulee valo ihmisen pimentyneeseen mieleen? Kuka laittaa valot päälle? Se on itse Jumalan Poika ja tuli ja toi ihmiselle mahdollisuuden tulla totuuteen ja löytää oikea elämä, jossa epäjumalat, jotka ovat usein miten itsessään hyviä asioita, löytävät oikean paikan ihmisen elämässä. Hänen rakkautensa korjataan oikeaan. Kirkkoisä Augustinus puhui meidän vääristyneestä rakkaudesta, jossa kohteemme ovat väärässä järjestyksessä. Eli rakastamme asioita, mutta prioriteetit ovat pielessä. Näin on epäjumaliemme laita. Ihminen nostaa elämänsä tärkeimmiksi kohteiksi usein Jumalan luomia hyviä asioita, ne tulevat hänen palvonnan kohteiksi eli epäjumaliksi. Siksipä Jumalan antama ensimmäinen käsky ja varoitus palvoa muita jumalia oikean Jumalan sijaan on tänäänkin aiheellinen.
Roomalaiskirje jatkaa tästä paljastamalla evankeliumiin liittyvän totuuden: kaikki ihmiset ovat synnin alla, eivätkö ole kykeneviä itse pelastamaan itseään (Room 3). Jumala itse pelastaa ihmisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.
Room 5:8
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä.

Evankeliumi on Jumalan Poika Jeesus Kristus, joka eli täydellisen elämän ja kuoli puolestamme ja nousi ylös kuolleista. Niinpä ihminen, joka ei itse kykene pelastamaan itseään voikin vastaanottaa lunastuksen = vapaaksi ostamisen kuolemasta, synnistä, sielunvihollisen vallasta. Hänet pelastetaan täysin armosta, ei hänen omista ansioista. Tämä on evankeliumin ydin ja monille ihmisille vaikea pala niellä koska silloin hän joutuisi tunnustamaan, että on rikkonut Jumalaa vastaan ja elää vastoin Hänen tahtoaan, on kadotuksen johtavalla tiellä, ilman oikeaa Jumalaa ja kaiken lisäksi hänellä ei ole kykyä ITSE vaikuttaa pelastukseen. Moni koettaa kyllä täyttää tämän jumalakaipuun tai oikeammin jopa tarpeen kaikenlaisilla korvikkeilla, mutta ne ovat turhia ja parhaassakin tapauksessa ne antavat vain väliaikaista nautintoa (Heprea.11:25). Koska ihmisen ymmärrys oikeasta ja väärästä on vääristynyt, on hänellä myös vaikeuksia nähdä, että hän itse on kalterien väärällä puolella ja vastaavasti Jeesukseen uskova on vapauden puolella! Kummalla puolella sinä olet?
 

1. Kuka/mikä on sinun rakkauden, palvonnan ja ihailun kohde?
2. Miten tämä kohde pelastaa sinut kuolemasta, synnin vallasta, perkeleen orjuudesta ja sinut lankeemuksen tilasta?
3. Mitä Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa merkitsee sinulle tänään?
4. Opetetaanko tai suvaitaanko seurakunnassasi ’Bileamin’ OPPIA? Eli onko seurakuntasi opetus seksuaalisuudesta linjassa Raamatun avioliittokäsityksen kanssa?