PÄIVITETTY KRISTITTY
ja seurakunta
Tasa-arvo, ihmisarvo, heikkojen puolustaminen, avustustyö, köyhien auttaminen, koulutus, sairaiden hoito, kristillinen käyttäytyminen ja kaikki muu hyvän elämän tuottaminen jne. ovat arvostettuja asioita, joita suurin osa ihmisistä syystäkin pitää tärkeinä ja tavoiteltavina asioina. Tähän liittyy tietysti myös meidän käsitys ja määritelmä siitä mikä on hyvää ja onnellista elämää, millaisessa maailmassa olisi hyvä olla ja toimia ja kuinka tätä hyvää sitten voisi edistää niin omassa kuin muidenkin elämässä. Ihmiset havittelevat paratiisia, onnellisuutta ja hyvinvointia, mutta valitettavasti ilman evankeliumia.
Seurakunnat ovat kautta aikain vaikuttaneet ympärillä olevaan yhteiskuntaan tuottamalla näitä edellä mainittuja ihmiselämää parantavia asenteita, asioita ja palveluja. Nämä ovat näkyviä kristinuskon ja erityisesti EVANKELIUMIN vaikutuksia maailmassamme. Seurakunnan vastuunkantajien ja Jumalan valtakunnan työssä toimivien on kuitenkin tärkeä huomattava mikä synnyttää näitä asioita ja mikä on EVANKELIUMIN seurausta eli lyhyesti: MIKÄ ON RAAMATULLINEN EVANKELIUMI JA MITKÄ ASIAT OVAT EVANKELIUMIN SEURAUKSIA? Vaarana on se, että yksittäisen uskovan tai seurakunnan toiminta ajautuu yleisen hyvän tekemiseen evankeliumin kustannuksella. Tätä on tapahtunut kautta seurakuntahistorian. Tarkoitan sitä, että tällöin ei ymmärretä, että kaikki tuo edellä mainittu hyvän tekeminen ja vaikuttaminen ovat seurausta evankeliumin julistuksesta. Siellä missä evankeliumia kommunikoidaan Raamatun ilmoituksen mukaan, ihmisille annetaan mahdollisuus muuttua sisäisesti, tulla uudeksi luomukseksi, jossa lankeemuksen vaikutukset kuoletetaan ja ihminen alkaa elämään uutta elämää Jumalan vaikutuksesta. Näin Pyhä Henki alkaa vaikuttamaan ihmisessä uutta tahtoa ja toimintaa ennen kaikkea evankeliumin etenemiseksi maailmassa. Tämä on Jumalan prioriteetti ja siksi sen tulisi olla myös uskovan ja seurakunnan prioriteetti. Terve evankeliumin sisäistäminen ja sen vaikutuksessa eläminen synnyttää myös halua siunata ympärillä olevaa yhteisöä ja kaupunkia, toimia siis sen parhaaksi kuten Jeremia ilmoitti maanpaossa oleville israelilaisille. Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne. Jer 29:7 Apostolien teoissa kerrotaan kuinka apostolit toimivat nuoren ja kasvavan seurakunnan keskellä samalla kun seurakuntalaisten tarpeet uhkasivat mennä evankeliumin julistuksen edelle (Apt. 6). Niinpä Apostolit asettivat seurakuntaan diakoneja vastaamaan ihmisten käytännöllisestä avustamisesta. Tämä priorisointi auttoi vastuunkantajia keskittymään evankeliumin saarnaamiseen, samalla kun erilaiset tarpeet tulivat kohdatuksi. Meidänkin toiminta voi kallistua pääosin tarpeiden täyttämiseen, samalla kun evankeliumi jää taka-alalle. Tämän olen nähnyt tapahtuvan niin seurakunnassa kuin lähetysjärjestöissä. Mielenkiintoista näissä Apostolitekojen henkilöstövalinnoissa oli se, että diakonien tuli olla viisautta ja Henkeä täynnä. He eivät vain avustaneet vaan osallistuivat myös evankeliumin työhön, yhtenä esimerkkinä heistä evankelista Filippos, joka saarnasi diakonia työnsä ohella evankeliumia kaikkialla (Apt. 8:26-40). Mitä siis haluan sanoa? On erittäin tärkeää ymmärtää kuinka evankeliumi on pohjimmiltaan keskeisin motivoija ja kaiken palvelustyön moottori. Evankeliumi synnyttää ihmisen uudeksi luomukseksi, joka saa uuden mielen ja halun seurata Jeesusta ja oppia Hänen tiensä Raamatun sanan ja uskovien yhteyden kautta. Kuitenkin hyvin usein käy niin, että seurakunnat ja yksittäiset uskovat pitävät toimintoja ja erilaisia metodeja ensisijaisena mittareinaan ja jopa kopioiden malleja, jotka näyttävät tuottavan upeita tuloksia muilla mantereilla. Näin sorrutaan tekemään kehällisiä asioita ja puskemaan vierasta hengellisyyttä, joka ei ole evankeliumin vaikuttamaa tai aikaansaamaa. Tämä hyvin pragmaattinen tapa toimia jättää helposti ihmiset heidän langenneeseen tilaansa, elämään ilman Jumalan evankeliumia ja puskemaan ihmisen oman mielenmukaista uskonnollisuutta, so. itsevalittua jumalanpalvelusta (Kol. 2:23). Tämä on yksi syy miksi seurakunnissamme löytyy henkilöitä, jotka ovat pettyneet kristinuskoon. Heidän kokemuksensa on ollut enimmäkseen ulkokohtaista suorittamista ja pyrkimystä mukautua kristilliseen pukuun ja usein miten muiden mieliksi. Tämä on nimi-kristillisyyttä, ilman evankeliumia ja sisäistä muutosta Kristuksen kaltaisuuteen. Tämä ongelma näkyy erityisesti siinä mitä pidämme esim. oikeana kristillisenä käytöksenä ja mitä odotamme ihmisiltä, jotka tulevat seurakuntayhteyteemme. Saatamme vaatia ihmisten mukautuvan kristillisiin käsityksiimme ja hyvin usein jopa tiettyyn alakulttuuriimme, ennen kuin heistä on edes tullut uusia luomuksia. Valitettavasti tämä tuo seurakuntiin valhekäännynnäisiä, jotka kylläkin oppivat käyttäytymään kristillisten tapojen ja kulttuurin mukaisesti, mutta ovat sisäisesti vielä uudestisyntymättömiä. Tällöin ihminen muokkautuu kulttuuri-kristityksi, käännynnäiseksi, joka eivät ole Kristuksen opetuslapsi. Hän kyllä käyttäytyy ja puhuu kristillisillä termeillä, mutta hän ei ole sisäistänyt evankeliumia. Tällainen ”hengellisyys” tuottaa isoja pettymyksiä ja sanontoja kuten: ”Kristinusko ei toiminut minulla”. Sama syyn ja seurausten sekaannus ilmenee myös ennakko-odotuksena ja näkemyksenä, että Suomi olisi ns. kristillinen maa, jossa ihmisten kuuluu käyttäytyä ja toimia kristillisten so. Raamatun arvojen mukaisesti. Tällöin kärry on laitettu hevosen eteen. Tällainen käsitys osoittaa, ettei ymmärretä ihmisen luonnollista langennutta tilaa ja seurakunnan lähetystehtävää, joka on selvästi laiminlyöty. Mikään maa ei ole kristillinen vaan maassa voi olla kristittyjä ja seurakuntia, joiden tehtävänä on evankelioida ja opetuslapseutta ihmisiä Jumalan tuntemiseen. Yhtenä päivänä kuunnellessani radiota, siellä eräs evankelistaksi itseään kehuva mies kertoi kuinka ihminen voisi uudestisyntyä. Hän aloitti: ”Kun olet hyljännyt syntiset menosi, niin tule Jeesuksen luo…”. Evankeljuilija varmasti tarkoitti hyvää, mutta hänen ohjeistuksena osoitti, ettei hän itsekkään ollut ymmärtänyt evankeliumia. Ihminen voi tietysti tahdonvoimallaan luopua monestakin asiasta, riippuen hänen luonteesta, kasvatuksestaan ja fyysistä sekä psyykkisistä voimistaan, mutta tämä ei ole evankeliumin sanoma vaan lain vaatimus. Lyhyesti: evankeljuilija kertoi kuulijalle lain, vaatien häntä muuttamaan itsensä ja vasta sitten tulemaan Vapahtajansa luo. Tämä on evankeliumin vastakohta, ei armon ilosanoma. Tällaisia vaatimuksia kuulee liiankin usein jopa hyväntahtoisilta kristityiltä. Huomio on silloin evankeliumin seurauksissa, ei itse uudestisynnyttävässä evankeliumissa. Odotamme siis hyvää käytöstä, ilman evankeliumia. Tämä on humanistista harhaa ja pelkkää ihmisen omaa uskonnollisuutta. Tällöin nostamme lain standardin seurakunnan tärkeäksi pilariksi ja hyvän tahdonvoiman omaavat henkilöt ovat tällöin parhaita seurakuntalaisia. Heillä kun on tarpeeksi luontaista itsekuria täyttää asettamamme normit kun taas heikommilla lahjoilla varustetut tai maailman runtelemaksi tulleet eivät tällaisia voimia omaa. Tämä on evankeliumin irvikuva ja vääristää seurakunnan perimmäisen olemuksen. Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa. Tiit 2:11-12 Evankeliumi Kristuksessa riittää ja se opetuslapseuttaa uskovan toimimaan Jumalan mielenmukaisella tavalla yhdessä muiden Jumalan perheväen kanssa. Katsokaamme, että evankeliumin ymmärrys ja soveltaminen elämäämme voisi kasvaa ja näin vaikuttaa yhä enemmän ympärillämme, aina maailman ääriin saakka (Matt. 28:18-20). Mistä tämä evankeliumi sitten löytyy? Yksinkertaisesti koko Raamattu puhuu siitä jatkuvasti! Se on täynnä Jeesusta Kristusta, joka täytti KAIKEN mitä me emme kyenneet täyttämään. Hän otti koko syntisen luonteesi ja vei sen häpeälliseen kuolemaan. Ylösnousemuksellaan Jeesus soitti, että Hän on vastaus ihmisen syntiin, rikkinäisyyteen ja kuoleman voittamiseen. Kaikki täyteys löytyy vain Jumalan Pojassa Jeesuksessa. Kun löydät Raamatusta lakia, joka vaatii sinua, niin ohjaa mielesi Kristukseen. Löydä Jumalan lupaukset Jeesuksessa, joka on täyttänyt kaikki vaatimukset sinuna varten ja Hänen seurassaan opit vaeltamaan tästä EVANKELIUMIN voimasta. Anna evankeliumin olla sinun edessäsi, niin voit kulkea turvallisesti sen vetämänä ja voimauttamana! ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.” Room. 1:16
0 Comments
|
Juhani aholaTavis mies, joka on ihastunut Jumalan hyviin suunnitelmiin ja Hänen hyvään tahtoonsa. Archives
August 2023
Categories |