PÄIVITETTY KRISTITTY
ja seurakunta
TAUSTAA
Edellisessä luvussa puhuin Jumalan valtakunnasta ja kuinka se on ainoa ’valtiojärjestelmä’, joka säilyy ja jatkaa toimintaansa aina ja iankaikkisesti. Kun tutkimme kansojen historiaa, niin voimme havaita, että aina on ollut ns. suuria ja voimakkaita valtakuntia, jotka ovat hallinneet kutakin ajanjaksoa. Lähi-idässä esim. Niinive, Baabel, Egypti ja Israel, idässä Kiinan alueella useita eri valtakuntia ja Euroopassa useita eri suurvaltoja, Rooman valtakunta ehkä yksi tunnetuin. Kaikki nämä suuret ja voimakkaatkin valtakunnat ovat menneet menojaan ja uudet valtiojärjestelmät ja ihmisryhmät nousseet vanhojen sijaan. Valtakunnilla on ollut oma elinkaarensa ja kaikille niille on tullut loppu. Jos valtakuntaa ei ole syrjäyttänyt joku toinen nouseva valtakunta, sen on tehnyt maan oma sisäinen ja moraalinen rappio. Uskonpuhdistuksen vaikutuksesta Raamattu käännettiin rajuista vastustuksista huolimatta useille eri kielille ja käännökset vaikuttivat eurooppalaisten kansallisiin yhdentymisiin ja yhteisten kielien muotoutumiseen. Myös alueiden ja myöhemmin valtioiden hallintotavat muuttuivat ruhtinaista ja kuninkaista kohti kansanvaltaa. Raamatun tekstit paljastivat tavalliselle kansalle, että myös kuninkaiden tulee olla alamaisia korkeammalleen ja että maan johdon tulee palvella kansaa ja nähdä maansa parasta, ei vain oman oligarkian kasvattamista (tuttua edelleen monissa maissa, joissa Raamatun sanoma on verrattain tuntematonta). Raamattu paljasti millaisia henkilöitä tulisi valita maiden johtoon ja millaisia johtamistapoja ja käytäntöjä heidän olisi hyvä noudattaa. Nämä samaiset teemat näkyvät jo Raamatun ensimmäisessä kirjassa, kun langennut ihmiskunta asettaa omia valtiaita omien standardiensa mukaan vastustaen Jumalan hallintaa ja ihmisiä suojelevia elämänohjeita. Kapinassaan ihmiset rakensivat hallintajärjestelmiä, joissa pahuus pääsi rehottamaan mitä lukemattomin tavoin. Mitä kauempana johtaminen ja ihmisten hallitseminen on Jumalan hyvistä elämää suojelevista ja ohjaavista opetuksista, sitä kehnommaksi ihmisten elämä ja yhdessä toimiminen muuttuvat. Samalla ihmiskuva vääristyy ja vain tietty joukko saa nauttia maansa eduista, samalla kun muut joutuvat tavalla, jos toisella kärsimään. Raamattu puhuu useassa kohdin johtajuudesta, myös valtioiden ja yhteisöjen hallitsemisesta. Kun vanhurskaat riemuitsevat, on ihanuus suuri; mutta kun jumalattomat nousevat, saa ihmisiä hakea. Sananl. 28:12 Kuin muriseva leijona ja ahnas karhu on kurjan kansan jumalaton hallitsija. Sananl. 28:15 Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia. Sananl. 29:12 Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva. Sananl. 29:14 Kaikella tällä edellisellä en haihattele ns. kristikunta-ajattelua, joka syntyi aikanaan Rooman imperiumin ja silloisten katolilaisten kirkkoruhtinaiden vaikutuksesta. Uskonpuhdistus toi joitain muutoksia tähän valtio-kirkko ajatteluun, mutta haaveilu ns. kristitystä valtiosta on silti säilynyt jopa meidän päiviimme saakka. Kaikesta huolimatta Jeesus toi keskuuteemme Jumalan valtakunnan. Mitä se tarkoittaa ja kuinka se ilmenee ajassamme? VALTAKUNTA VALTAKUNTIEN SISÄLLÄ Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi muutti maailmanjärjestyksen ja toi keskellemme maistiaisia tulevan maailman ajan järjestyksestä. Jeesus sanoo, että tämä uusi Jumalan yhteisö menee jopa kuoleman porttien läpi (Matt.16:18). Apostolien teoissa näemme, kuinka tuo uusi ihmiskunta alkoi muotoutua Kristuksen seurakuntaruumiin kautta. Seurakunta sai alkunsa juutalaisten keskuudesta, mutta hyvin pian se levisi yli kansallisten, etnisten ja kulttuurillisten rajojen. Ikään kuin valtakunta, joka leviää muiden valtakuntien sisällä tai niiden läpi! Tämä uusi yhteisö on kuin hiiva, joka valtaa aina uutta alaa (Matt. 13:33) tai sinapinsiemen, joka pienimmästä siemenestä kasvaakin suureksi puuksi (Matt. 13:31-32). Apostolisesta ajasta alkoi Jumalan valtakunnan leviäminen kansalaisesta kansalaiseen ja samalla paljastui (alkoi prosessi) uuden hallintavan ilmeneminen ja ihmisten kasvatus uuden maan kansalaisiksi. Seurakunta on tarkoitettu edustamaan tätä uutta järjestystä, valtakuntaa valtakuntien sisässä. Jumalan valtakunnan ilmestyminen ei ole mikään kivuton tai helppo asia. Jeesus ilmaisee sen evankeliumeissa selvästi ja vieläpä useasti varoittaen, että siellä missä Jumalan valtakunta leviää, vastustus on myös odotettavissa (Matt. 5:11, 44: 10:16: 13:21; Luuk. 21:12; Joh. 15:20). Lankeemuksen vuoksi ihmiset eivät tunnista Jumalan hyvyyttä ja hänen hyviä hallintatapojaan vaan koettavat pystyttää omia vaihtoehtoisia korvikkeittaan, jotka lopulta kääntyvät myös ihmisisä itseänsä vastaan. Näihin vaihtoehtoin kuuluvat myös eri uskonnolliset ja aatteelliset ismit, joilla kullakin on oma selitys maailmankaikkeudelle, mikä on pielessä, mitä ratkaisuja tarjoamme eri ongelmiin ja mihin olemme matkalla. Kaikessa tässä Jumalan valtakunta laajenee jatkuvasti, ihmiseltä ihmiselle ja muodostaa erilaisia yhteisöjä valtakuntien sisälle. Tämä tulee jatkumaan, kunnes evankeliumi on levinnyt kaikkiin kansoihin. Tällöin alkaa uusi yhden valtakunnan loputon ajanjakso, jossa pahuus ja lankeemuksen seuraukset jäävät unholaan ja uusi aikakausi – uusi ihmiskunta jatkaa elämää. Tämä on vanhan langenneen maailman loppu ja uuden aikakauden alku, jolla ei ole loppua. Eikä olisi syytä huomioida tämä iankaikkisen historiallinen valtakunta ja kuinka siihen päästään sisälle ja siinä eletään? Tästä lisää seuraavissa luvuissa. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. Matt. 24:14 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt." Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet". Ilm. 21: 1-5
0 Comments
Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä. Dan.7:13-14
Historia ja tulevaisuus ovat Jumalan! Kautta aikojen ihmiset ovat koettaneet rakentaa erilaisia valtakuntia perustuen mitä erilaisimpiin ismeihin ja utopioihin. Syntiinlankeemuksesta alkoi kapina-aika, joka jatkuu aina Jeesuksen tulemukseen saakka. Profeetta Daniel näki ilmestystiedon kautta tuon tulevan historiallisen hetken, jolloin kaikki ovat alamaisia hyvälle ja täydelliselle Jumalalle. Osalle se merkitsee ilontäyteistä elämää hyvän hallitsijan yhteydessä, kun taas toisille se merkitsee tuomiota kapinallisuudestaan. Raamattu antaa meille ilmestystietoa jopa tulevista ajoista, jotka koskettavat kaikkia ihmisiä ja kaikkialla. Tästä syystä meidän on tärkeä tuntea Jumalan historiaa ja miten voimme olla osallisena hänen hyvistä suunnitelmista myös tulevaisuudessa. Kaikki kyllä osallistuvat Jumalan historiaan joko kapinallisena tai hänelle alamaisenaan. Ihmisen vastuulla on valita! Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti. Dan. 2:44 Näiden kahden Danielin saamien profetioiden välissä (luku 7 ja luku 2) tapahtuu jotain merkittävää, joka koskettaa meitä kaikkia. Luku 7 kertoo lopullisen valtakunnan ilmestymisestä ja muiden valtakuntien katoamisesta. Luku 2 taas ilmoittaa meille iankaikkisen valtakunnan tulon aikaamme, mutta ei vielä täyteydessään koska se merkitsisi muiden valtakuntien lopullista häviämistä. Tämä nykyinen aikamme on täten Jumalan historiassa ns. armon aikaa, jolloin on mahdollista elää itsekeskeisesti ja kapinassa, hyvää Jumalaa vastaan. Jumalan Pojan tulo maailmaan tarkoitti siis Jumalan valtakunnan ilmestymistä keskuuteemme, vaikkakaan ei vielä näkyvällä tavalla tai niin kuin ihmiset odottivat ilmestyvän (Lk.17:21). Apostolien teoista näemme tämän uuden ihmiskunnan ja Jumalan valtakunnan kauden alun. Se on ainoa valtakunta, joka kestää läpi kaikkien aikojen ja jatkaa kaikessa täyteydessään nykyisen ajan loputtua. Kaikki muut hallitsijat ja valtakunnat historiassa ovat nousseet toimivat vain oman aikansa ja katoavat. Näin on käynyt kaikille valloille (joihin esimerkiksi Danielin kirja myös viittaa) ja näin on käyvä myös tuleville valloille. Ymmärrätkö asian tärkeyttä? Miten iankaikkisen valtakunnan olemassaoloon tulisi sitten suhtautua? Miksi se on niin tärkeää ja miten se liittyy sinuun ja tulevaisuuteesi? Jumalan valtakunta on keskellämme! Se tarkoittaa iankaikkista historiaa. Iankaikkisen historian kansalaiset! Tästä jatkamme seuraavaksi. |
Juhani aholaTavis mies, joka on ihastunut Jumalan hyviin suunnitelmiin ja Hänen hyvään tahtoonsa. Archives
August 2023
Categories |