EVANKELIUMI IDENTITEETTI

11.Sopertavin huulin ja vieraalla kielellä hän on puhuva tälle kansalle, 12.hän, joka on sanonut heille: ”Tässä on lepopaikka, antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka.” Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla. 13.Niinpä on Herran sana heille: ”Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, mitta mitan päälle, mitta mitan päälle, vähän siellä, vähän täällä”, niin että he kulkiessaan kompastuvat, kaatuvat taaksepäin ja ruhjoutuvat, joutuvat ansaan ja heidät vangitaan.
Jes 28:11-13
 
Tämä raamatun teksti puhuu erityisesti profeetta Jesajan aikalaisten mieltymyksestä lakiin ja sen tarkkaan noudattamiseen. Lain noudattamisesta oli tullut jumalasuhteen perusta. Tämä tarkoitti sitä, että ihminen ajatteli voivansa omalla tahdon voimallaan ja suorituksillaan täyttää Jumalan vaatimukset. Ihmisen ’tee se itse - itse-apu’-opetus pääsi valtaan sillä seurauksella, että Jumalan pelastussuunnitelma, yksin armosta syrjäytettiin. 
Tämä ei ole tavatonta tänäänkään. Tässä esimerkki: Vierailin vastikään evankelisessa seurakunnassa, jossa nuorisotyöntekijä piti saarnan. Hän opetti hengen hedelmästä ja erityisesti itsehillinnästä eri elämän alueilla. Kaikki oli totta mitä hän puhui. Saarna haastoi kaikkia meitä oppimaan itsehillintää, jota me totisesti tarvitsemme. MUTTA kuinka ollakaan opetuksen sanoma jätti kuulijat tyhjän päälle, yrittämään hiukan enemmän ja ponnistelemaan yhä hartaammin, jotta tuo itsehillintä, yksi hengen hedelmistä toteutuisi kuulijoiden elämässä. Mitä eroa tällä on lainaamani Jesajan kirjan lain väärinkäyttöön? Ei oikeastaan juuri mitään. Molemmissa ”saarnoissa” ihminen johdetaan toteuttamaan uskoaan omilla tahdonvoimilla, ilman todellista Pyhän Hengen vaikutusta. Ei ihme, että apostoli Paavali veti herneen nenään kun hän kuuli Galatian alueen uskovien ’tee-se-itse hengellisyys’- opeista. Galatian uskovat olivat vastaanottaneet ”toisen evankeliumin”, vääristetyn sanoman, joka kyllä lupasi tehdä heistä hengellisempiä ja fiksumpia, mutta joka itseasiassa johti heidät pois armosta, pois Jumalan tieltä.
 
Te olette joutuneet eroon Kristuksesta, te, jotka yritätte lain avulla tulla vanhurskaiksi. Te olette langenneet pois armosta. Gal. 5:4
 
Tällainen opetus (lain väärinkäyttö) johtaa valitettavasti epätoivoiseen ja voimattomaan evankeliseen farisealaisuuteen.
Tämä opetustyyli on valitettavan yleistä myös suomessa:  ’tällainen sinun tulisi olla - tällaiseksi sinun tulisi muuttua - kristittynä’ ja 'yritä vielä enemmän ja tee  nämä ... asiat’ niin olet ok. Ihan näinhän ei tätä oppia sanoiteta, mutta aivan liian usein opetuksemme sisältö on vaarassa johtaa kuulijat evankeliseen farisealaisuuteen.
 
Miten ja mistä sitten löytyy voima vaeltaa Jumalan sanan ja tahdon mukaan? Jos alussa mainitsemani nuorisotyöntekijä olisi lukenut lainaamansa Raamatun kohdan koko kontekstin, niin sieltä olisi selvinnyt myös mistä voima vaellukseen tulee. Kukaan meistä ei voi tuottaa Pyhän Hengen hedelmää itse, omin voimin vaan ainoastaan Kristuksen seurassa. Kyseinen Gal-kirjeen luku 5 paljastaa:
24.Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. 25. Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä.
 
Salaisuus löytyy Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen ristintyönsä sanomasta. Raamattu puhuu rististä Jumalan voimana (1. Kor.1:18,24; Rom. 1:16). Oikeaa ja aitoa hengellisyyttä ei saada aikaan omin voimin (galatian erreys). Kun Pyhä Henki toimii sanansa kautta, niin hän johtaa ihmisen erottamaan hyvän pahasta. Tämä koskettaa erityisesti hänen omaa langennutta luontoaan (huonot uutiset) ja uutta ihmistä hänessä (hyvät uutiset). Itse olisin nuorena uskovana kaivannut kuulla tästä koska liian usein käy niin, että ihminen saatetaan kyllä uskon tielle, mutta hänet jätetään opetuslapseuttama juuri tässä asiassa. Evankeliumia ajatellaan tarvittavan vain uskon elämän aloittamiseen, mutta entäpä sen jälkeen? Kun nuori uskova haluaa vilpittömästi seurata Jumalaa ja Raamatun sanaa, niin ilman hyvää opetuslapseuttamista, hän ajautuu omavoimaisuuden tielle, jossa kovasti ja jopa kiivaudella yritetään toteuttaa Jumalan hyvää tahtoa. Tälle ilosanomattoman polun tielle on joutunut paljon vilpittömiä, lain alla eläviä uskovia. Heille uskonelämä on raskasta ja ilotonta sääntöjen noudattamista ja yhtä aikaa monien asioiden välttämistä. Farisealaisuus saa ihmisen jopa tekemään parannusta ja rankaisemaan itseään paremman hengellisyyden toivossa. Ongelmana vain on, että kaiken tämänkin jälkeen hän pysyy fariseuksena.
 
Mikä sitten on Jumalan päämäärä ihmiselle? Tässä yksi MEGA-salaisuus:
Lapseni, teidän vuoksenne olen jälleen synnytyskivuissa, kunnes Kristus saa teissä muodon. Gal 4:19
 
Raamatun sanoman, Jumalan ilmoituksen päämäärää on muuttaa meitä, jopa Kristuksen kaltaisuuteen. Tätä meidän on haasteellista ymmärtää ja sulattaa. Tässä on yksi syy miksi apostoli Paavali, hyvinkin kovin sanoin, tarttuu galatialaisten ’tee-se-itse’ evankeliumin vääristelyyn. 
 
Yksi uskovan kasvun kriittisiä asioita on oppia huomaamaan lihalliset taipumukset (ajatuksemme, himomme, huolemme ja muut sen kaltaiset) ja luovuttamaan ne Jeesuksen sovitustyön alle. Näin Hänen voittonsa tulee meidän osaksi myös kokemuksellisesti – ei ainoastaan pääntietona. Tämä on yksi opetuslapseuden perusasioita, jonka tulisi olla kaikkien uskovien tiedossa ja käytössä.